Tuulivoima

Maatuulivoima on suomalaisen kestävän energiantuotannon selkäranka

Ilmasto ja toimiva sähkönjakelun infrastruktuuri tekevät Suomesta poikkeuksellisen mielenkiintoisen investointiympäristön. Kestävä energiantuotanto puolestaan ​​houkuttelee investointeja uusiutuvalla sähköllä. Kansantalous kiittää.

Toisin kuin usein ajatellaan, pienet ja keskisuuret tuulipuistot ovat kannattavia investointeja. Pitkä yhteistyömme sijoittajien kanssa mahdollistaa erikokoisten tuulipuistojen joustavan toteuttamisen.

Maanomistajalle joustava toteutus mahdollistaa merkittäviä lisätuloja vuokran, kaavoituksen, rakentamisen ja vahinkokorvausten kautta. Myös kunta ja aluetalous hyötyvät merkittävästi tuulipuistohankkeesta. Toteutusmallimme sisältää erityisiä lisätulomahdollisuuksia paikalliskunnalle mahdollistamalla yhteisöveron perimisen. Kerromme mielellämme lisää.

Tuulivoiman UKK

Tuulivoimala aiheuttaa toimiessaan aina ääntä. YVA-prosessin aikana äänen kulkeutuminen lähialueelle mallinnetaan tarkasti siten, ettei valtioneuvoston asettamat äänirajat ylity vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen osalta. Lisätietoa äänimallinnuksesta.

Teknologian tutkimuskeskus, VTT, Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja terveyden hyvinvoinnin laitos toteuttivat 2020 laajan selvityksen, jonka johtopäätöksenä oli, ettei tuulivoiman aiheuttavasta hyvin korkeataajuisesta terveydelle vaarallisesta infraäänestä ole tieteellistä näyttöä. Linkki tutkimukseen.

Voimakkuudeltaan alle 70dB infraäänistä ei ole osoitettu tutkimuksissa terveydellistä haittaa. Ainoastaan kovat äänet ovat haitallisia. Kaikki kovaääninen kuultu melu on haitallista kaikilla työpaikoilla aiheuttajasta riippumatta ja siksi Tuulivoimaloiden meluraja asutukselle on 45 dB. Moottoriteiden, rakennustyömaiden, liikenteen ja luonnon melu ylittää tämän käytännössä kaikkialla Suomessa. Luonnossa infraääniä/matalataajuisia ääniä aiheuttavat mm tuuli, myrskyrintamat ja meri.

Asuin- ja vapaa-ajan rakennukset sijoitetaan aina niin kauas tuulivoimaloista, ettei niiden osalle synny varjostusvaikutusta. Varjostusta syntyy vain voimaloiden välittömään läheisyyteen. Välkevaikutukset mallinnetaan prosessin aikana tarkasti ja voimalat sijoitetaan siten, ettei rakennuksille kohdistu vuodessa välkettä kuin korkeintaan muutama tunti vuodessa. Voimaloiden ja rakennusten suuren etäisyyden johdosta välkettä syntyy vain kirkkaalla säällä auringon ollessa matalalla. Tämän johdosta välkevaikutusta esiintyy käytännössä vain syksyn, talven sekä kesäyön valoisina aikoina.

Maanomistajille maksetaan maanvuokrasopimuksen mukaista tapauskohtaista vuokraa. Tämän lisäksi myös muille kiinteistöille voidaan maksaa haitankorvausta, joka perustuu kiinteistön muuttuvaan näkymään. Haittakorvaus arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Tuulivoimasta on muodostunut erittäin merkittävä kiinteistöverojen tulolähde paikalliselle kunnalle. Lisäksi Solarwind Finlandin hankkeissa kunnalle syntyy lisätuloja yhteisöveron kautta. Tuulivoiman rakentamisessa pyritään käyttämään ensisijaisesti paikallista ja toissijaisesti muualta suomesta tulevaa työvoimaa. Rakentamisvaihe pitää sisällään myös paljon paikalliseen yritystoimintaan tukeutuvaa osaamista, kuten aliurakoitsijoita, majoitusta ja muita palveluita. Tuulivoimaloita edellyttää koko elinkaaren aikana toteutettavaa säännöllistä huoltoa, joka mahdollistaa paikallisten yrittäjien käyttämistä osana huoltoa ja sen edellytysten luomista. Lisätietoa kiinteistöverosta sekä yhteisöverosta.

Tuulivoimayhtiö vastaa aina yksityisessä omistuksessa olevan tiestön mahdollisen perusparantamisesta kustannuksellaan. Tiestön käytöstä sovitaan aina paikallisen tiekunnan tai yksityistien omistajan kanssa. Tien parantamisen jälkeen tiestön toimivuus ja kantavuus paranee ja sitä voidaankin käyttää useissa tapauksissa lähtötilannetta paremmin esimerkiksi metsänhoitoon sekä metsästykseen.

Tuulivoimalan maanvuokrasopimuksessa on sovittu maanomistajalle takuusumma, joka asetetaan tilille vakuudeksi siltä varalta, että näin kävisi. Tosiasiassa näin ei ole Suomessa koskaan käynyt, vaikka tuulivoimaloita on Suomessakin ollut 1980 luvulta asti. Vanhat voimalapaikat ovat haluttuja koska niille saa helpommin luvitettua uuden voimalan.

Tuulivoimaloiden lavoista irtoava mikromuovi on herättänyt keskustelua erityisesti viimeaikoina. Selvityksen perusteella tuulivoimaloiden lavoista irtoavien partikkeleiden määrä on erittäin vähäinen. Tuulivoimayhdistyksen sivuilla on aihetta koskeva kattava artikkeli, josta löytyy myös viittaukset useisiin aihetta käsitteleviin tutkimuksiin ja selvityksiin.  Linkki Suomen tuulivoimayhdistyksen artikkeliin. 

Maatuulivoimala edellyttää aina massiivisen perustukset, joilla kompensoidaan voimalaan kohdistuvat rakenteelliset sekä tuulen aiheuttamat rasitukset. Perustukset toteutetaan yleisesti, joko maa- tai kallioperusteisesti riippuen alueen maaperästä ja mahdollisen kallion käytettävyydestä. Nykyaikaisen voimalan perustukset koostuvat pääasiassa teräsvahvisteisesta betonirakenteesta. Tyypillisen voimalan perustuksiin käytetään noin 250 tonnia terästä sekä 1500-1700 m3 betonia. Perustusten mitoitus riippuu paikallisista pohjarakentamisen olosuhteista sekä käytettävästä voimalatyypistä.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia yleisimpiin väittämiin Suomen tuulivoimayhdistyksen sivuilta.

Heräsikö kysyttävää?

Voit olla yhteydessä yhteyshenkilöömme sinua askarruttavissa kysymyksissä.

Petri Honkanen

Projektijohtaja

petri.honkanen@solarwind.fi